Mejä
Alla olevien linkkien kautta pääset tutustumaan suosituimpiin beagleharrastuksen muotoihin:
MEJÄ (=metsästyskoirien jäljestäminen)-kokeen tarkoituksena on testata ja arvioida koiran kykyä seurata haavoitetun riistaeläimen jälkeä. Kokeeseen saavat osallistua kaikki metsästyskoirarotuihin lukeutuvat koirat ja ne koirarodut, jotka ovat erikseen saaneet luvan osallistua. Kokeessa on kaksi luokkaa, avoin- ja voittajaluokka. Koemuodosta koira voi myös saavuttaa jäljestämisvalion arvon (FIN JVA) Suomen Kennelliiton sääntöjen mukaisesti.
Jäljestämisen oppiminen vaatii ainakin alussa harjoittelua kokeneiden mejäharrastajien kanssa. Mahdollisuuden mejäharjoitteluun ovat Suomessa perinteisesti tarjonneet noutaja- ja spanieliyhdistykset (myös mäyräkoira- ja bassetyhdistykset), joten heihin yhteyttä ottamalla pääsee parhaiten alkuun tämän äärimmäisen mukavan ja luonnonläheisen harrastuksen parissa. Varsinkin nuoren koiran kanssa tulee kuitenkin välttää liian tiheää harjoittelua; jäljestämismotivaatio voi kadota koiralta tyystin liian usein toistuvan harjoittelun takia. Alkuharjoittelun verijälki on vain muutaman metrin pituinen; tärkeintä on tässä vaiheessa saada koira kiinnostumaan verijäljestä ja ymmärtämään, että sen tehtävä on seurata jälkeä. Koiran kannustaminen on erityisen tärkeää varsinkin harjoittelun alkutaipaleella. Jäljestämismotivaatiota lisätään laittamalla jäljen päähän koiralle palkkioksi jotakin erityisen kiinnostavaa, esim. makupala tai jokin koiraa kiinnostava riistan haju esim. nahan palan, jäniksen tai kanin muodossa. Kun kokemusta ja varmuutta tulee lisää, pitenee jäljet ja niihin tehdään kulmia. Edistymisen myötä jäljen annetaan vanheta ja samalla vähennetään myös käytettyä verimäärää. Ennen MEJÄ-kokeeseen osallistumista jäljestämistä kannattaa harjoitella kunnolla, ettei koe ainakaan koiran kokemattomuuden takia mene piloille.
Kuva: Malla Mäkelä
